Vieraisilla

Huh ihanaa kiirettä, ollaan oltu sekä vieraana, että emäntinä ja päivät ovat mennä hujahtaneet ohi! Hieman tiivistettynä menneitä päiviä, niin ollaan käyty ihmettelemässä koiria ja miettimässä, että minkähänlaisen koiran L valitsisi, jos hänelle mahdollisuus annettaisiin ;) L tyytyi hyvin pitkälti nukkumaan koko reissun ajan repussa, joten mielipide jäi tällä kertaa kuulematta. Kävin myös L:n kanssa liinatreffeillä tutustumassa liinailun ihmeelliseen maailmaan ja onpa nyt ensimmäinen lenkki liinan kanssa jo tehtynä. Vielä vaatii hivenen harjoittelua, mutta kyllä se tästä, innostus on kuitenkin löytynyt!

Uutena piirteenä on löytynyt vierastaminen ja erityisesti toisten pienten lasten äänet pelottavat. Itse olen ollut hyvin ujo pienenä, joten tämä voi olla jokin vaihe tai sitten omena ei ole kauas puusta pudonnut... Onneksi äidin tai isän lohduttava syli rauhoittaa pienen pelokkaan, mutta onhan toisella niin surkea ilme ja oikeat krokotiilin kyyneleet!

L on aamupäiväunilla ja minulla parsa kiehumassa, joten nyt äkkiä pyykkien laittoon, että ehtii kaiken ennen kuin poika herää! Ihanaa torstaita ja viikonlopun odotusta!

Lastenhuoneen sisustuskuume

Vaikka Ikea monessa aiheuttaakin puistatusta, niin meillä Ikean huonekaluja löytyy useampiakin. Jo monta vuotta muutoissa ovat mukana kulkeneet Lack-lipastot ja nyt uuteen kotiimme ovat päässeet Hemnes sekä Liatorp-sarjan tuotteet, valkoisena tottakai. Tulevassa lastenhuoneessa on tällä hetkellä Lack-sarjan iso kuuden laatikon lipasto, korkea viiden laatikon lipasto ja takorautainen vierassänky. Nykyisissä lipastoissa ei sinällään ole mitään vikaa, ne ovat hyviä säilytyskalusteita mutta kun ne ovat tähän mennessä jo olleet myös olohuoneen kalusteita, niin vaihtelu virkistäisi.

Mikäli saisin valita Ikeasta toivehuonekalut L:n tulevaan huoneeseen, valitsisin Hemnes-sarjaa:

Vaatteet muuttaisivat vaatekaappiin, johon saisi reilusti vaatteita kauniisti hengariin:

Olen haaveillut kirjahyllystä L:lle, koska itse rakastin kirjoja jo lapsena. Liitimme pojan jo kirjakerhoonkin, joten kirjojakin olisi hyllyjen täytteeksi tiedossa. Koska hyllyjä on näin paljon, voisi hyllyssä säilyttää myös leluja ja siihen olisi saatavana myös yhteensopivia rottinkikoreja pienemmille aarteille:

Ja vielä yksi säilytyskaluste olisi tärkeä, uusi lipasto. Lipastoon voisi laittaa vaatteita, leluja, aarteita ja kaikkea mitä pieni poika huoneessansa tarvitsee. Tämän ottaisin mielelläni meidän makuuhuoneeseenkin, mutta valitettavasti tilaa ei ole. Ei edes sitten kun pinnasänky muuttaa omaan huoneeseensa....

Kuvat lainattu Ikealta

Jotain uutta ja jotain sinistä

Jotain uutta on aivan ihana sydämen mallinen keraaminen piirakkavuoka, jonka löysin minilomaltamme. Vaikka piirakkavuokia on kertynyt jo useampia, oli tämä ihan pakko napata mukaan. Vuoka on kauniin perinteinen kermanvaalea ja täydellinen makeille kesäpiirakoille. Tottahan toki vuokaa piti päästä kokeilemaan heti kotiin päästyämme ja ohjeeksi valikoitui marjapiiras mustikalla, eli otsikon jotain sinistä. Piirakka pääsi hieman liian tummaksi, mutta hyvää se oli maitolasin kanssa nautittuna. Mikä olisikaan parempi eväs alkaa katsomaan viikon aikana kertyneitä Suurin pudottaja-jaksoja boksilta ;)

Kun vaipanvaihtoa ei tehdäkään kotioloissa

Olemme olleet koko perheen voimin muutaman päivän minilomalla ja siinä sivussa on tullut tutustuttua useampaankin lastenhoitohuoneeseen. Ennen lasta ei käynyt edes mielessä, että kuinka tärkeä voi hyvä wc-tila olla ja kuinka pieleen moni asia voikaan mennän huonon vaipanvaihtopisteen vuoksi.

Parhain lastenhoitohuone, jossa kävimme, oli kuin pieni olohuone. Huoneesta löytyi sänky, nojatuoli ja kunnon hoitopöytä vesipisteineen, ja siellä olisi voinut imettää rauhassa jopa maaten! Oli kiva myös pulloruokitulle, sillä siellä pystyimme rauhassa syöttämään pojan ilman häiriötekijöitä ja ylimääräisiä katseita. Huoneeseen mahtui hyvin vaunutkin, joten vaipan vaihdettuamme ja pojan syötyä saimme kaikki tavarat kasaan helposti, ja pojan laitettua rintareppuun ostosreissua varten. Puhtaan vaipan saanut ja masu täynnä oleva poika olikin mukavaa ostosseuraa, joten varmastikin tästä hyötyi myös liike :)

Pahin olikin kaukana tästä ja mikä kummallisinta, sekin sijaitsi paikassa, joka on suunnattu lapsiperheille. Hoitopöytä oli kirjaimellisesti ihan normaali pöytä ilman mitään pehmusteita ja kyllähän siellä vesipiste oli, mutta hanasta tuli vain kylmää vettä! Tottakai juuri silloin sattui eteen tällainen kamaluuspaikka, kun poika olisi pitänyt pestä melkein niskasta varpaisiin... Muutama ärräpää meinasi päästä, mutta onneksi laukusta löytyy aina kosteuspyyhkeitä.

Luulisi, että jos paikka on suunnattu lapsiperheille tai ainakin voidaan olettaa, että suuri osa kävijöistä on lapsiperheitä, huomioitaisiin tällaiset "huolintatoimetkin" mutta käytäntö osoitti toisin. Mieli tekisi laittaa palautetta niin hyvän, että huonon huoneen omaaviin paikkoihin, sillä kummatkin jäivät mieleen omalla tavallaan. Mutta ensi reissua varten tiedämme, missä vaipanvaihdon suoritamme ja missä emme, vaikka sen seurauksena poika joutuisi vaippansa kanssa hetken odottamaan...

Poikani musta-valkoinen

Välillä tuntuu, kuin L:lla olisi aina vain kaksi vaihtoehtoa; joko tai. Ensin hän ei halunnut millään nukkua ulkona vaunuissa ja siihen ihan opettamalla opetettiin. Ja kun taito opittiin, eipä hän suostunutkaan enää nukkumaan sisällä! Ulos oli mentävä nukkumaan, satoi tai paistoi. Nyt on vähän vastaavanlaista ilmassa. Kantoreppua hän ei meinannut ensin hyväksyä ei sitten millään, mutta nyt kun L huomasi, että kantorepun kyydissä onkin ihan kivaa ulkona, ei vaunuissa olekaan enää yhtään hyvä nukkua. Niinpä jo parin päivän ajan L on nukkunut kaikki lenkit manducassa, kun ennen hän nukkui aina saman ajan vaunuissa. Kotona ollaan laitettu poika vaunuihin, mutta kun vielä 15min käveltyämme vaunuista kuuluu kova protestihuuto, ei ole paljon vaihtoehtoja kuin ottaa poika reppuun, johon hän rauhoittuu heti. Tätähän minä halusin, hikilenkkejä ja pojan viihtyvän manducassa, mutta olisin silti toivonut myös vaunujen olevan edelleen kiva paikka. Saa nähdä tuoko muutosta mikään muu, kuin kopan ottaminen pois ja ratasosaan pääseminen, mutta kun ei ikä riitä vielä istumiseen. Ostin käytettynä kantoliinan ja sen saan tänään hakea postista, mutta sen kanssa täytyy ehkä vähän opetella ennen kuin uskaltaa pojan napata kyytiin. Mutta jos muutkin osaavat, niin kyllä minäkin (toivottavasti...)!

Leivontaa

Viikonloppuna innostuin leipomaan pitkästä aikaa ja innoittajana toimi Mallan Makeat-blogi. Voin rehellisesti sanoa, että ainoa pulla, jonka olen koskaan leiponut, on tehty yläasteen kotitaloustunnilla. Pitäisi kai tämäkin vahinko korjata joskus, sillä oikeasti tykkään pullasta mutta minulle riittää mainiosti, että saan sitä aina äitini leipomana. Nähdessäni Mallan blogissa peltipullan kuvan sekä reseptin, en voinut vastustaa kiusausta ja kauppareissulta nappasin mukaan ainekset. Resepti oli todella helppo ja pullakin makoisaa. Ensi kerralla en kyllä yritä olla hitusenkaan terveellinen ja käytän voita, kuten ohjeessakin sanotaan, enkä culinessea päällisen teossa. Osa pullasta syötiin itse, mutta suuren osan vein taas anoppilaan. Pakastintilaa kun on rajallisesti, niin tapana on viedä aina leipomuksia miehen vanhemmille syötäväksi päiväkahveille :) Ja onhan sekin yksi tapa vähentää kaloreita... ;)

Mattoilua ja iltapäikkärit manducassa

Reklamaatio selvisikin yllättävän nopeaa ja siitä seuraakin vinkki nro 3: Älä anna periksi, jos koet olevasi oikeassa ;) Sain aamulla erittäin ystävällisen puhelinsoiton maahantuojalta, jonka kanssa sovimme puuhamaton vaihdosta uuteen. Saimme vaihdon suoritettua jo tänään ja poika on päässyt testaamaan toimivaa paneelia. Fiksu poika (äitiinsä tullut, heh köh....) hoksasi heti, että paneelia potkimalla pystyy itse laittamaan sen soimaan ja tätä onkin sitten touhuttu pitkin päivää.

Puuhamatto on L:lle ihan ehdoton, jos haluaa hänen viihtyvän edes hetkisen selällään. Kova hinku on kääntyä koko ajan mahalleen, mutta kun ei voimat vielä riitä kovin pitkään mahalla oloon ja sitten iskee turhautuminen. Tosin entisen parin minuutin sijaan hän saattaa olla jopa 10min tyytyväisenä mahallaan ja potkii menemään hurjaa vauhtia. Voi sitä päivää, kun löytyy moottori alle ja konttausvaihe alkaa... Mahallaan ollessa on kehitystä havaittavissa, sillä nyt harjoillaan jo kämmennojaa entisen kyynärnojan lisänä. Poikaa kovasti kehuessa saa ihanat hymyt ja naurut, selvästikin tykkää, kun uudet taidot huomioidaan :)

Iltalenkki tehtiin tänään L:n ollessa manducassa ja kuinka ollakaan, hän siihen nukahti jo n. 10min kävelyn jälkeen ja nukkuikin melkein puolentoista tunnin unet! Tällaisia lenkkejä lisää, ehkäpä jossain vaiheessa uskaltautuisi jopa kaupungille asti ilman vaunuja :)