Monenlaista ääntä kestää kuulua L:n nukkuessa, mutta on näköjään yksi ääni, joka saa ulkona päiväuniaan nukkuvan pojan vaunut heilumaan vinhaa vauhtia: Pikkutyttöjen kiljunta! Tytöillä kuulostaa olevan hevosleikit meneillään ja äänialat menevät välillä hyvinkin korkealle... Oli pakko siirtää poika terassilta eteiseen nukkumaan päiväuniaan, kun muutaman minuutin välein toistuva kiljunta herätti pojan vähän väliä. Täällä minä nyt sitten naureskelen mielessäni, että kohta minustakin tulee sellainen hermoromahduksen partaalla oleva äiti, joka huutaa pihalla: "Olkaa hiljaa, vauva nukkuu!"
Olen huomannut, että mitä enemmän ikää L:lle tulee, sitä herkkäunisemmaksi hän on tullut. Synnytyksen jälkeen osastolla ollessamme siellä porattiin ihan vieressä koko "virka-ajan" ja toinen vaan nukkua tuhisi. Ennen L myös nukahti herkästi olohuoneessa, missä pauhasivat televisio ja me juttelimme miehen kanssa, mutta nykyään nukuttaminen tapahtuu makuuhuoneen rauhassa. Virikkeet ja äänet saavat tarkkaavaisen pojan kuuntelemaan tapahtumia, eikä millään malttaisi pistää silmiä kiinni.
Iltanukuttamiseen on ollut kokeilussa "unikoulu", jossa tavoitteena olisi, että poika osaisi itse nukahtaa sänkyynsä eikä häntä tarvitsisi kanniskella ja heijailla ympäri makuuhuonetta. Noin kuukauden verran olen pikkuhiljaa edeten päässyt jo siihen pisteeseen, että muutamana iltana olen vain syöttänyt pojan sylissä peiton alla, röyhtäyttänyt ja laskenut omaan sänkyynsä. Siinä hän on sitten raaputellut alulakanaa, katsellut sängynlaitoja ja nyrkkiä mussuttaen nukahtanut rauhallisesti. Tutti ei kelpaa edelleenkään, mutta koska nyrkin mussuttaminen on vähentynyt paljon, en ole enää edes yrittänyt. Vaikken enää imetäkään, on iltanukuttaminen edelleen minun vastuulla täysin. Se on helpottanut nukahtamisharjoittelua, kun joka ilta rutiinit on pojalle varmasti täysin samat. L myös selvästi nauttii, kun pääsee rauhoittumaan syliin peiton alle lämpimään ja saa ison pullon lämmintä maitoa. Äidin pieni mies <3
Ja mitä noihin pikkutyttöihin tulee, niin lapsi on terve niin kauan kuin se leikkii :)
Hei, olisipa mielenkiintoista kuulla vähän tarkemmin tuosta teidän "unikoulusta", jos haluaisit siitä kertoa. Olisi ihanaa kuulla miten pääsitte siihen pisteeseen, että vauva nukahtaa tyytyväisenä sinne omaan sänkyyn. :)
VastaaPoistaMeillä pieni miehemme on sellainen nukutettava, että alkaa jo uupumus itsellekin tässä iskeä.
Eli postaustoive tässä sinulle! :)
~Ria~
Kiitokset toiveesta :) Voisinkin aiheeseen palata tulevalla viikolla mielelläni!
Poista